Unelias varkaus//Rhistel

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 20:59

Auringon ensi säteet puhkaisivat vieläkin kasteesta märän ja kiiltävän lehtikaton. Ne lämmittivät nuorta tyttöä joka marssi pienen polun pientareella vihaisin askelin. Hänen saappaiden peittämät jalkansa tallasivat mutaista maata äkäisesti ja pitkät kädet viuhtoivat sivuilla kuin tuulimyllyn siivekkeet. Dandelion potki kiukkuisena edellään kiveä samalla kun hän jupisi itsekseen. Hänen vaatteensa, aina nahkahousuja, sormikkaita ja toppia myöten, olivat ihan mutaiset. Onneksi isän valkoinen villamyssy oli puhdas. Äskeinen kärrykuski oli ollut eri röyhkeä.
"Panna nyt minut työntämään. Näytänkö minä vahvalta? Ei se minun vikani ollut että ne saamarin pyörät juuttuivat mutaan!"
Dandelion pauhasi ja pysähtyi. Likaiset vaatteet piti pestä. Nuori puolinymfi sulki silmänsä ja kuunteli ympäröivää luontoa. Puut puhuivat, miten läheisestä lammesta sai niin hyvää ja raikasta vettä. Dandelion hymyili itsekseen ja kuiskasi puille kiitoksen. Sitten hän lähti puiden neuvomaan suuntaan.

Pian Dandelion löysi lammen. Sen vesi todellakin oli kirkasta ja puhdasta. Nuori tyttö hihkaisi ja juoksi rantaan. Ensin hän otti käsiinsä lähdevettä ja joi ahnaasti. Sitten hän täytti melkein tyhjän nahkaleilinsä. Rangoliin oli vielä pitkä matka ja hän tarvitsi vettä. Hetken rannalla istuttuaan Dandelion riisuutui, ensin tietysti kysyttyään kasveilta ettei ketään näkynyt, ja meni uimaan. Viileä vesi helpotti särkeviä lihaksia ja Dandelionin kirkkaanvihreät hiukset lilluivat kruununa hänen päänsä ympärillä veden pinnalla. Dandelion huokaisi mutta nousi kuitenkin pian vedestä. Jos joku kuitenkin tulisi niin ei olisi hyvä että hänen hiuksensa nähtäisiin. Kuivattuaan itsensä Dandelion pukeutui valtavaan polviin asti ulottuvaan pellavapaitaan ja pesi vaatteensa. Niiden materiaalit kuivuivat nopeasti, joten Dandelion jätti ne puiden oksille kuivumaan. Tyttö itse asettui löysässä paidassaan makaamaan maahan nauttimaan auringon lämmössä. Laukku ja melko täysi rahapussi lojuivat hänen vieressään. Dandelion torkahti pian jättäen tavaransa huolimattomasti vahtimatta.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 21:19

Rhistel

Rhistel nojasi laiskasti puunrunkoa vasten ja tuijotteli alas, missä selvästikin puoliverinen tyttö torkkui lammenrannalla. Mustahaltia ei ollut koskaan nähnyt tytön kaltaista olentoa ja tunsi itsensä yhtäaikaa uteliaaksi ja huvittuneeksi.Ei hänellä ollut varaa valittaa muiden torkkumisesta taivasalla milloin mihinkin aikoihin, mutta kerran siihen pystyi jollain tavalla vaikuttamaan, niin ei kannattaisi jäädä torkkumaan keskellä päivää maahan. Tuollaisen oli aivan turha itkeä tullessaan ryöstetyksi kun teki itse sen niin helpoksi. Rhistel haukotteli leveästi, venytteli ja pudottautui puunoksalta keskittäen magiaa jalkoihinsa, pehmentäen pudotusta voimakkaan tuulenpuuskan avulla. Haltia asteli kevein askelin tytön luokse ja seisoi hetken paikoillaan tätä katsellen. Naiivi...

Mustahaltia hymähti itsekseen, kohautti olkiaan ja poimi rahapussin tytön vierestä. Se oli melkein täysi, ja haltia pujotti sen kapeilla sormillaan hihaansa. Rhistel haukotteli uudestaan ja suuntasi hiljaiset askeleet poispäin lammen rannasta. Nukkukoot siinä, ei hänellä ollut aikomustakaan herättää nukkuvaa uhriaan. Rhistel pyyhki kullanväriseltä paidaltaan pölyä haukotellen leveästi. Aurinko tuntui kuumalta hänen ihollaan ja rhistel mietiskeli mielessään jos jaksaisi patikoida seuraavalle majatalolle ja piiloutua neljänseinän sisälle aina auringonlaskuun asti.

_________________
Sylos Lachryma, Ara Egiccar, Nill, Berek Fjundra, Rhistel Arrigoni

Moderaattori, Ongelmatilanteessa kysele neuvoa ^w^
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 21:33

Dandelion torkkui tietämättömänä, unen ja valveen rajamailla. Kuitenkin, kun joku tuli lähemmäksi ja kasvit alkoivat huutaa tytölle, hän oli liian unelias avatakseen silmänsä. Mutta kuullessaan rahapussinsa kilinän Dandelionin silmät rävähtivät auki ja hän näki jonkun tummaihoisen henkilön loittonevan selän. Puolinymfi singahti istumaan katse kiinni varkaassa. Kun Dandelion oli raatanut melkein vuoden niska limassa noiden rahojen eteen ei tyttö aikonut luovuttaa niitä ihan heti. Dandelion nousi ihan hiljaa kyykystä seisomaan ja hän poimi siemenpussistaan unikärhämää. Hiljaa kuiskaten kasvupyynnön Dandelion lähetti kasvin uneliaisuutta aiheuttavan siitepölyn miehen nenään. Virnistellen Dandelion odotti että mies edes hidastuisi hieman. Samalla hän poimi laukustaan puukon jota hän kantoi aina mukanaan.
"Älä astu askeltakaan kauemmas. Minä olen jo alkanut nukuttaa sinua"
Dandelion sanoi ei niinkään vakuuttavasti miehelle ja hän piti paljasta puukkoa esillä käsi kuitenkin täristen. Nyt hän vasta tajusi tuuheiden, kiharien hiustensa roikkuvan vapaana. Niiden vihreys oli erittäin silmiinpistävää.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 21:53

Rhistel

Mustahaltia Aivasti kovaäänisesti ja Hieraisi nenäänsä kuullen sen jälkeen äänen takaansa. Rhistel pyöräytti silmiään hitaasti ja kääntyi katsomaan taakseen. Tyttö oli herännyt, ja osoitteli häntä nyt teräaseella. Tietenkin sen piti herätä. Joskus voisi elämä mennä niinkuin suunnitellaan. Edes joskus. Hän mittaili tyttöä hetken katseellaan, antaen vinon hymyn nousta huulilleen. Rhistel nosti keskisormensa pystyyn, keskittäen sitten magiaa jalkoihinsa ja voimakkaan tuulenpuuskan myötä otti nopeasti etäisyyttä puukkoa heiluttelevaan tyttöön. Mustahaltia laski jalkansa maahan vasta kun etäisyyttä oli kertynyt muutamakymmenen metriä, antaen sitten tuulensiivittää itsensä puunoksalle lehtien suojaan.

Rhistel aivasti uudestaan, hieroi silmiään ja haukotteli. Enää puuttuisi, että hän törmäisi happamaan isäänsä juuri nyt. Kylmät väreet kulkivat mustahaltian selkärankaa myöten. Kiitos, mutta ei. Rhistel nousi, horjahtaen kevyesti. Hän tarttui puunrunkoon ja hieroi silmiään voimakkaasti. Pitikin miettiä, että mitä tästä vielä puuttui... Tämä tietenkin. Rhistel ei kerennyt edes kirota loppuun ennen kuin hänen silmänsä painuivat umpeen, ja maailma pimeni hänen ympärillään. Haltia putosi tömähtäen oksalta pehmeälle ruoholle ja jäi niille sijoilleen makaamaan.

_________________
Sylos Lachryma, Ara Egiccar, Nill, Berek Fjundra, Rhistel Arrigoni

Moderaattori, Ongelmatilanteessa kysele neuvoa ^w^
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 22:27

Dandelionin leuka loksahti kun törkeä mustahaltia näytti keskaria.
"Juu, haista sinä vaan...!"
Dandelion aloitti mutta ei ehtinyt lopettaa kiroustaan kun tuulenpuuska kuljetti miehen pois. Dandelion piteli paitaa alhaalla samalla kun mulkoili murhaavasti siihen suuntaan mihin mies oli lennähtänyt. Dandelion löi otsaansa kädellään, syöksyi vaatteilleen ja pukeutui salamana. Sitten hänellä jo oli laukku olalla ja gloretti, pitkä sivallusmiekka, kädessä. Hän kuunteli luontoa, ja puut ja ruoho suorastaan huusivat minne piti mennä. Dandelion peitti korvansa, ei siitä saanut mitään selvää. Kuitenkin hän juoksi sinne minne eräs lehmus huusi rosvon menneen. Se oli vain epäselvää muminaa sillä Dandelion ei vielä kunnolla osannut kasvien kieltä. Mullalle hän ei edes yrittänyt puhua, semei kertoisi hänelle mitään.

Kaikkein eniten puolinymfi hämmästyi kun hän löysi mustahaltian torkkumasta puun juurelta, hänen rahapussinsa yhä kädessään.
"Tätä ei kyllä aiheuttanut unikärhämä. Se ei vaivuta kohteen muuta kuin REM-uneen. Tämä on jo syvää unta"
Dandelion mutisi mutta poimi rahapussinsa. Tietenkin jokainen kolikko oli tallella. Dandelion katsoi rosvoa ja huomasi tällä aika ikävän verinaarmun silmäkulmassa.
"Putosiko hän puusta?"
Dandelion älähti ihmeissään. Miten se on mahdollista, nukahtaa niin yhtäkkiä? Kuitenkaan Dandelion ei jäänyt tuhlaamaan aikaa vaan hän nosti miehen istumaan puuta vasten. Dandelion sitoi miehen ranteet tiukasti mutta ei epämukavasti kankaankappaleella ja puhdisti haava.Kaadettuaan leilistä vettä kankaanpalaan Dandelion asetteli sen haavan päälle. Haavassa oli nimittäin ollut multaa. Jos se tulehtuisi, voisi jopa silmä vaurioitua. Dandelion istui hieman yli metrin päähän miehestä jäystämään omenaa. Mies varmaan reagoisi voimakkaasti herättyään. Dandelionin mieleen tuli hauska juttu jopa hän oli aina halunnut kokeilla. Hän otti laukustaan kupin, haki sillä vettä lammesta ja heitti sen miehen kasvoille jotta tuo heräisi.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 22:43

Rhistel

Herätys todellisuuteen oli kaikkea muuta kuin lempeä. Ensin kylmää vettä suoraan kasvoille, saaden haltian yskimään ja haukkomaan henkeään. Tähän päälle pistävä päänsärky silmäkulmassa, ja hämmennys sidotuista ranteista.
"Mitä perhanaa...!" Rhistel manasi koittaen pyyhkiä kasvojaan sidotuilla käsillään, lopettaen sen touhun tykkänään pistävän kivun viiltäessä silmäkulmassa. Mustahaltia koitti irrottaa käsiään liinasta, lopettaen yrityksensä nopeasti, mulkaisten tyttöä vähän matkan päässä itsestään. Niinpä tietenkin... Hän oli jälleen nukahtanut minne sattuu, ja tässä palkinto. Huvittavaa...
"Haahaa, oikein hauskaa, päästä minut irti." Rhistel sanoi laiskasti ja nojasi puunrunkoa vasten mulkoillen vihretukkaista tyttöä tylsistyneenä.

Mustat hiukset liimaantuivat inhottavasti rhistelin tummaan ihoon, ja haltia yritti pyyhkiä niitä sivuun. Rhistel muisteli kiivaasti miten oli tähän tilanteeseen joutunut ja tuli sihen tulokseen että unisairaus oli kiskonut hänet kouriinsa jälleen kriittisellä hetkellä. Todennäköisesti hän oli pudoonnut puusta ja kiskonut unta onnellisena kun tyttö oli hänet löytänyt. Noloa...
"Mitä sinä haluat? Sait rahasi takaisin, päästä minut menemään. Minua ei nyt kiinnosta leikkiä kanssasi."

_________________
Sylos Lachryma, Ara Egiccar, Nill, Berek Fjundra, Rhistel Arrigoni

Moderaattori, Ongelmatilanteessa kysele neuvoa ^w^
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 22:57

Dandelion virnisteli tyytyväisenä kun poika heräsi unestaan, pärskien ja ihan ulalla. Tuo naama toi Dandelionille suurta tyydytystä. Ensin puolinymfi tyrskähti ja sitten hän jo nauroi melkein täyttä kurkkua. Hän kuuli miten tammi, johon mustahaltia nojasi, kumisi vanhasta ja roheasta naurusta. Se oli kuin kiveä olisi raaputettu kaarnaan. Dandelion rojahti risti-istuntaan ja ruoho otti hänet mukavasti vastaan. Dandelion katseli poikaa kiinnostuneena, ja erityisen iloinen hän oli tuulen tunnusta hiuksissaan. Nyt kun poika oli jo nähnyt ne niin ei ollut syytä piilottaa niitä.

"En minä halua vielä päästää sinua. Ensinnäkin, haluan pitää hiuksiani vapaana vielä pienen hetken ennen kuin tungen ne piiloon. Toiseksi, rankaisen sinua siitä että yritit varastaa rahani, joiden eteen muuten työskentelin kaksitoista tuntia joka päivä 11 kuukautta, 10 päivää ja 4 tuntia"
Dandelion lasketteli virne naamallaan, valkoiset hampaat vilkkuen. Sitten hän kuitenkin otti kasvoilleen vakavan naaman.
"Ja lisäksi, jos tuota haavaa ei kunnolla desinfioida, se tulehtuu ja silloin sinä saatat menettää näön toisesta silmästäsi. Joten, istu nyt vain kiltisti ja odota että minä saan tehtyä liuoksen tuon haavan hoitoon. Jos minä päästäisin sinut nyt, sinä vaan likaisit sen".
Dandelion kääntyi laukkunsa puoleen ja otti esille survimen, yrttejä ja veitsen. Dandelion asetti siemenen maahan, viilsi sormeaan ja antoi tipan verta tippua siemenelle. Muutama kuiskaus ja siinä paikalla kasvoi mintunlehti.
"Tämän valmistamiseen menee ehkä vähän yli puoli tuntia. Voit vaikka puhua minulle sillä aikaa"
Dandelion ilmoitti ja alkoi survoa minttua survimessa.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 23:08

Rhistel

Haltia mulkaisi nauravaa tyttö murhaavasti, ja tuhahti tyytymättömänä. Siinä oli toisella halvat huvit, kenties se sitoi huvikseen pieniä eläimiäkin ja yritti sitten hukuttaa ne vesileiliin. Mistäs sitä koskaan tietää. Tyttö lateli hänelle syitä miksei hän voinut päästää Rhisteliä menemään, ja haltia hausi vuorostaan nauraa. Ei näin kuitenkaan tehnyt, haukotteli vaan leveästi ja otti mukavamman asennon puunrunkoa vasten.

"Näin vastauksena typeriin selityksiisi, Ensiksikään, minua eivät hiuksesi jaksa kiinnostaa pätkääkään. Tee niille mitä haluat, ei ole minun asiani. Toiseksi, olet itse syypää siihen, että jätät rahasi vartioimatta jos ne kerran ovat niin rankalla työllä hankitut. Älä syytä varasta omista virheistäsi. Ja sen lisäksi, tulehtui haavani tai ei, en ole kiinnostunut asiasta, eikä pitäisi olla sinunkaan. Olet harvinaisen lapsellinen... Mikä ikinä oletkin. Kukaan normaali ei ala huolehtimaan täysin tuntemattoman haavoista." Rhistel totesi silmiään pyöräyttäen. Vai pitäisi tuolle vielä puhua? Heillä tuskin oli mitään yhteistä. täysin mahdoton ajatus. Rhistel oli aivan varma että tyttö oli putkahtanut jostain kivenkolosta hänen tielleen, ihan vaan hankaloittaakseen hänen elämäänsä. Rhistel heilutteli varpaitaan saappaidensa sisällä ja pohdiskeli josko mikään hänen tietämistään loitsuista auttaisi tähän tilanteeseen. Aina hän voisi yrittää paeta, mutta sidotut kädet olivat... Noh vähintäänkin epäilyttävän näköiset, puhumattakaan siitä että hän oli sidottu mustahaltia. Hänet heitettäisiin todennäköisesti selliin heti ensimmäisessä kylässä johon sattuisi askeltamaan.

_________________
Sylos Lachryma, Ara Egiccar, Nill, Berek Fjundra, Rhistel Arrigoni

Moderaattori, Ongelmatilanteessa kysele neuvoa ^w^
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 23:18

Dandelion kuunteli välinpitämättömänä pojan herjoja. Hän ei osannut ottaa niitä vakavasti, hänhän ei koskaan kuunnellut mitä muut hänestä sanoivat. Ja pojan sanat eivät olleet mitään verrattuna joihinkin muihin mitä hän oli kuullut.
"Enkö minä sitten saisi hoitaa sinua? Voinhan minä jättää sinut sokeutumaankin, mutta minulla ei ole sydäntä tehdä niin"
Dandelion vastasi ja lisäsi survimeen hieman ruohosipulia ja kuivattua koiruohoa.
"Sinun pitäisi kiittää onneasi. Sokeana on nimittäin myös vaikea varastaa tai tyhjentää taskuja, vaikka uhri nukkuisikin"
Dandelion tokaisi ja iski silmää. Kaataen vettä leilistä survimeen ja jättäen sen aurinkoon tyttö nousi seisomaan ja venytteli. Dandelion kääntyi katsomaan mustahaltiaa kädet lanteilla.
"Haluatko syötävää tai juotavaa? Jaan hieman sinun kanssasi vaikka niiden pitäisikin kestää vielä Rangoliin saakka"
Dandelion kysyi reippaasti hymyillen.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 23:27

Rhistel

"Tässä maailmassa ei tuollaisella asenteella pitkälle pötkitä. Joku jonka pelastat, tulee puukottamaan sinua nukkuessasi. Jos olisit jättänyt tämän kuolemaan, olisit itse selvinnyt hengissä." Rhistel ei ymmärtänyt tytön sanojen tarkoitusta. Hän oli kasvanut maailmassa, jossa rikos on elinkeino, heikot uhreja, ja se oli heidän omaa tyhmyyttään. Sympatia ja tuntemattomasta huolenpitaminen eivat tulleet kuuloonkaan. Se selvisi hengissä jolla oli nopeimmat jalat tai vahvimmat loitsut. Näistä kahdesta kategoriasta Rhistel kuului nopeajalkaisiin. Hänen elementillään ei juuri taisteluissa pärjännyt.

"Onnella ei ole mitään tekemistä minkään kanssa." Rhistel tuhahti tympeästi ja tuijotteli jalkojaan. Onni oli aina häntä vastaan, ja Rhistel oli aivan varma että tyttö myrkyttäisi hänet. Ja samaisesta syystä kieltäytyi tytön tarjouksesta.
"En ola nälkäinen. Avaa käteni, niin voimme molemmat unohtaa tämän farssin, ja pääsemme jatkamaan elämäämme kaukana toisistamme. Se kuullostaisi hyvältä, eikö?"

_________________
Sylos Lachryma, Ara Egiccar, Nill, Berek Fjundra, Rhistel Arrigoni

Moderaattori, Ongelmatilanteessa kysele neuvoa ^w^
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 23:37

Dandelion huokaisi ja pyöritteli silmiään. Hän nosti survimen auringosta ja jatkoi sekoittamista. Jotkut itsepäiset tyypit ottivat päähän, tosin Dandelion kyllä ymlärsi poikaa. Hän reagoisi samalla tavalla jos hänet napattaisiin varastamasta jonkun porhon kukkaroa. Niin ei kyllä ollut käynyt koskaan, lähellä oli ollut.
"Ei, se ei kuulosta hyvältä. Kuule, varkaana minä kyllä ymmärrän tuon sinun tilanteesi. Jos minä sokeutuisin niin enhän minä silloin voisi tienata leipääni. Vaikka minä varastankin aika harvoin"
Dandelion mutisi, otti veitsen ja viilsi taas sormeaan. Kun tippa verta oli tippunut seokseen Dandelion sekoitti vielä kaksi kierrosta ja otti sitten sekoittimen pois.
"Valmista. Alussa se hieman kirvelee mutta sitten se desinfioi haavan ja kipu menee pois"
Dandelion kertoi, pesi kätensä ja otti tahnaa sormeensa. Sitten hän ojensi kättään ottaakseen siteen pois haavan päältä, valmiina levittämään puhdistavan aineen.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ma 13 Toukokuu 2013 - 23:47

Rhistel
"Sinä et ymmärrä tilannettani laisinkaan." Rhistel totesi tympiintyneenä ja väsyneenä koko tilanteeseen. Häntä kuvotti katsella tytön viiltävän itseään uudestaan ja uudestaan. Mikä pakkomielle tuolla hullulla oli vereen... Rhistel oli jo valmis oksentamaan. Pienet hikikarpalot puskivat hänen ohimoilleen, valuen siitä haavaan, saaden sen kirvelemään.

Haltia sävähti kauemmas tytöstä ja katsoi tätä kulmat kurtussa.
"Älä kuvittelekkaan..." Rhistel sähähti tiukasti, ja hänen ajatuksensa juoksivat villisti. se saattoi olla myrkkyä... Kenties sillä huumattiin uhreja? Hän vaipuisi ikuiseen uneen eikä koskaan enää heräisi unestaan. Nukkui hän nytkin paljon, mutta jokaikinen kerta hän oli siitä herännyt.

"En luota sinuun pätkääkään. En tunne sinua, tiedä aikeitasi tai mitään muutakaan, ja sinä uskot minun antavan sinun sörkkiä tuota möhnää haavani? Kuinka ääliönä sinä minua pidät?" Kaikkein eniten tuossa epäilyttävässä tahnassa haltiaa kuvotti tieto siitä, että siinä oli verta. Tytön käsillä oli edelleen verta. Rhistel vilkaisi tämän käsiä tuntien veren pakenevan kasvoiltaan ja ihon nousevan kananlihalle.
"Älä tule lähemmäs..."

_________________
Sylos Lachryma, Ara Egiccar, Nill, Berek Fjundra, Rhistel Arrigoni

Moderaattori, Ongelmatilanteessa kysele neuvoa ^w^
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ti 14 Toukokuu 2013 - 0:05

Dandelion katsoi poikaa mietteissään, jos hän jättäisi tuon hoidotta poika sokeutuisi. Mutta tuo mustahaltia ei halunnut hänen hoitavan itseään. Miksihän? Dandelion seurasi pojan katsetta ja huomasi tämän tuijottavan Dandelionin veristä sormea. Puolinymfi henkäisi ja pyyhkäisi veren heti pois.
"Olisi pitänyt tajuta. Anteeksi nyt vaan. En teinnyt että kammoat verta"
Dandelion pahoitteli, samalla ihmetellen. Tyttö itse käytti verta vain tehostamaan loitsujen voimaa. Sillä yksi pisara Dandelionin verta oli kuin pisara kevättä kasveille. Ne kasvoivat nopeammin ja voimakkaammin siten. Paitsi että Dandelion ei yleensä käyttänyt vertaan. Oli vain niin että minttua ei tähän vuodenaikaan mistään löytynyt ja ruohosipuli ei toiminut kuivattuna desinfiointiin. Joten Dandelion oli muuttanut sen verellään tuoreeksi.

Lopulta Dandelion kuitenkin luovutti. Hän käveli pojan taakse ja tarttui hänen ranteisiinsa päästääkseen hänet vapaaksi. Mutta sitten hän nostikin sormensa takaapäin pojan ohimolle ja sipaisi desinfiointiyrttiä haavalle. Ihan pienen määrän, mutta se riitti. Dandelion perääntyi nopeasti siltä varalta jos poika pimahtaisi.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ti 14 Toukokuu 2013 - 0:19

Rhistel

Rhistel pääsi melkein huokaisemaan helpotuksesta tytön kumartuessa avaamaan hänen käsiään, mutta ei. Nopeat kädet sipaisivat tahnaa hänen silmäkulmaansa ja kirvelevä kipu tuntui leviävän koko toiselle puolelle hänen kasvojaan. Rhistel älähti kivusta, ja riuhtaisi löystyneen solmun käsiään pitelevästä liinasta vapaaksi. Haltia piteli kättään kivuliaan haavansa päällä, toinen silmä suljettuna ja mulkoili tyttöä raivoisasti.
"Minä kielsin koskemasta." Rhistel sähisi, havahtuen jälleen ajatukseen, että tahnassahan oli verta. Haltia tunsi puistatuksen kulkevan kehoaan pitkin ja tarttuvan hänen vatsaansa kuvottavana tunteena, saaden käden singahtamaan haavalta yhteen nipistettyjen huulien peitoksi.

Rhistel vaipui hiljaisuuteen, sulki silmänsä ja kurtisti kulmansa keskittyen vain ja ainoastaan siihen ettei antaisi ylen. Hänen olonsa oli kammottava, vaikka haavan kirvely alkoikin pikkuhiljaa helpottaa. Se tästä enää puuttuisikin. Johan hän oli nukahtanut tänään, enää puuttuikin se että tyttö näkisi hänen oksentavan tai pyörtyvän nukahtamisen lisäksi. Tähän haltia ei kyllä suostuisi, ei sitten millään.

_________________
Sylos Lachryma, Ara Egiccar, Nill, Berek Fjundra, Rhistel Arrigoni

Moderaattori, Ongelmatilanteessa kysele neuvoa ^w^
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ti 14 Toukokuu 2013 - 7:33

Dandelion katsoi pojan sähinää ja rähinöimistää toinen käsi vyötäröllä, toinen varmuuden vuoksi floretin kahvalla. Eihän sitä tiennyt, ainakaan tästä tyypistä, jos potilas yhtäkkiä muuttuisi agressiiviseksi. Kuitenkin Dandelion ei uskonut pojan hyökkäävän, varsinkaan kun tämä hiljeni ja näytti huonovointiselta. Lääkkeen vaikutuksista se ei voinut johtua joten kai se johtui siitä faktasta että lääke sisälsi verta.

"Jukra, sinä todella taidat kammota verta. Hei, sitä oli vain pisara"
Dandelion päivitteli mutta kaatoi vettä puukuppiin asettaen sen lähelle poikaa.
"Juo nyt edes jotain, ehkä olo helpottaa. Nopeasti kuitenkin, minun pitää jatkaa matkaa Rangoliin ja takaisin Isirioniin"
Dandelion pienoisesti hoputti ja keräsi nopeasti tavaransa. Survimen puhdistettuaan hän oli lähtöasemissa.

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ti 14 Toukokuu 2013 - 19:48

Rhistel

Haltia nielaisi muutaman kerran tyhjää, yskäisi, ja työnsi vesikulhon kauemmas itsestään. Tyttö ei tiennyt mitään, vaan silti puhui kuin tietäisi miltä haltiasta tuntui.
"Sinä voit minun puolestani jatkaa matkaasi aivan minne haluat." Rhistel sanoi kylmästi ja nousi jaloilleen varovasti. Heikotus hänen kehossaan alkoi hitaasti hellittää, ja jalatkin kantoivat.
"Menemisesi ja tekemisesi eivät kiinnosta minua, mutta neuvon sinulle annan: Pidä asiasi ominasi. Minä olen jo kyllästynyt leikkimiseen kanssasi, joten jatkan matkaani niin kauas isirionista kun vain kykenen, mutta joku toinen voisi käyttää puheitasi sinua vastaan. Tulet löytämään itsesi suurista ongelmista, jos et muuta lörpöttelevää asennettasi. Kun joku kerta sinulle tapahtuu jotain, voit syyttää vain itseäsi."

Rhistel puisteli kullanväristä paitaansa ja musta pussihousujaan, vilkaisten vielä tyttöä kulmiensa alta.
"Minä en pyytänyt apuasi, joten en myöskään aijo kiittää sinua. Toivon myös todella ettemme koskaan enää tapaa. Parasta olisi kun ajattelet tämän niin, ettemme koskaan tavanneet. Sinä nukuit lammenrannalla, ja minä kuljin ohitse, emme edes vaihtaneet katseita." Mustahaltia käänsi selkänsä tytölle ja antoi rauhallisten askeleiden kuljettaa hänet kauemmas tästä. Tämä kohtaaminen oli kohtalonoikku, jolta olisi voitu säästyä monellakin tapaa, mutta ei. Haltian oli uskomattoman vaikea ymmärtää tuollaista luonnetta. Jokainen huolehti itsestään, ja jos siihen ei pystynyt, muut tulisivat auttamatta kävelemään heikkojen ylitse. Niin luonto toimii, vain vahvimmat yksilöt selvisivät.

//Kiitos ropesta!//

_________________
Sylos Lachryma, Ara Egiccar, Nill, Berek Fjundra, Rhistel Arrigoni

Moderaattori, Ongelmatilanteessa kysele neuvoa ^w^
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Vierailija lähetetty Ti 14 Toukokuu 2013 - 20:09

Dandelion poimi kulhonsa maasta henkäisten helpotuksesta. Poika ei ollut rikkonut sitä. Tyttö tuijotti huvituksensekaisin tuntein pojan loittonevaa selkää. Hetken mielijohteesta Dandelion naurahti, nosti vetäisi henkeä ja huudahti:
"Jos me nyt vielä joskus nähdään, sano minua Dandiksi!".
Se oli Dandelionin lempinimi jota tyttö ei kertonut monelle. Siitäkin syystä poika ei voinut olla uhkaksi Dandelionille. Kukaan muu ei tiennyt hänen lempinimeään joten poika ei voisi levitellä sitä. Dandelion pyyhki mullat käsistään, nosti pojalle keskisormea ja kääntyi lammelle päin. Floretin tyttö jätti vastaisuuden varalle roikkumaan vyötärölleen. Dandelion täytti leilinsä vielä kerran, vetäisi hiuksensa piiloon valkoisen villapipon alle ja suunnisti takaisin polulle. Hänellä oli vielä matkaa melkein 4 viikkoa.

// Kiitos samoin! //

Vierailija
Vierailija


Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Unelias varkaus//Rhistel

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa