Houkutteleva Lasti

Sivu 2 / 3 Edellinen  1, 2, 3  Seuraava

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Su 19 Elo 2012 - 17:01

Koska Merisiili ei pysähtynyt yöksi ankkuriin, oli jonkun päivystettävä ja pidettävä laiva kurssissa läpi yön. Olisikin ollut sääli jättää yön napakka tuuli käyttämättä. Laiva nieli maileja Yatain istuskellessa ruorin vieressä ja pitäen sillä hajamielisesti peräsintä suorassa.

Keskiyön paikkeilla Axika ilmestyi kannelle vapauttaakseen kapteeninsa ruorista. "Kaunis yö", hän sanoi, mutta Yatai ei pitänyt hänen hymystään. Haltiasta loisti puhdasta inhoa, joka viestitti siitä, että hän ja Yatai eivät olleet vielä sujut.

Yatai laskeutui komentosillalta alas ja keinotteli itsensä kannen alle ja sieltä kapteenin hyttiin. Tutkittuaan omassa rauhassaan hetken tulevaa reittiä ja kirjoitettuaan katkelman lohikirjaan, hän kömpi jo haalealla vedellä täytettyyn kylpyammeeseen ja yritti nukahtaa.

~

Koko miehistö seisoi kannella ja mutisi tuohtuneena. "Yatailla ei ole oikeutta salata lastin todellista sisältöä meiltä! Eikä tämä ole ensimmäinen kerta!" Axika oli noussut puisen laatikon päälle, ja puhui muille silminnähden raivoissaan. "Hän on sotaalietsova, muista välittämätön moukka. Millä oikeudella hän muka auttaa Barcelin valtiota? Yhtä hyvin hän voisi saman tien julistaa aselevon loppuneeksi! Yatai haluaa sotaa, hän on kaunainen ja kieroutunut, ja haluaa vain nähdä koko maailman palavan!" Miehistö hurrasi Axikan sanoille. Merisiili oli seissyt tyynellä ulapalla jo viikon, eikä arvon kapteeni ollut tehnyt asialle yhtään mitään. Häntä tuskin näkyi! Ainoa, joka todella kuunteli miehistön tarpeita, oli perämies, joka viimeinkin oli tarttunut toimeen ja saanut jotain liikettä aikaan Merisiilin kuolleella kannella.

Axikan paljatama tieto lastin todellisesta luonteesta oli saanut miehistön vihaiseksi ja hämmentyneeksi. Oliko heidän rakastettu kapteeninsa todella kuljettamassa materiaaleja aseita varten? "Yatai on ollut jo pitkään veloissa, siksi hän on ottanut kontolleen tällaisen arveluttavan lastin. Luuletteko että hän pystyy maksamaan palkkanne, hah! Yatai käyttää viimoisetkin pennosensa mielummin rakkaan laivansa korjaukseen kuin teihin. Hän ei välitä toimeentulostanne vähääkään. Vai olisko hän muuten jättänyt ruokavarastot pieniksi, eikä varautunut siihen, että tuuli tyyntyisi?" Axika messusi. Miehistön hämmennys kasvoi hetki hetkeltä.

"Minä voin maksaa teille palkkanne", Axika vetosi. "Minä voin nousta uudeksi kapteeniksenne. Minä välitän teistä, miehistöstä, eikä aikani mene typerän laivan vaalimiseen. Merisiili on vain puuta, mutta te, rakkaat ystävät ollette minulle tärkeimpiä! Nouskaa kanssani Yatain huonoa johtajuutta vastaan! Myymällä adamantiumlastin, emme pelkästään tee hyvää tekoa rauhan puolesta, vaan takaamme itsellemme sen palkan, joka meille kuuluu! Minun kanssani teidän ei tarvitse kärsiä Yatain virheistä muonavarojen suhteen. Ottakaa oikeus omiin käsiinne!" Axikan sanat hukkuivat miehistön huutoon. "Axika, Axika!" He olivat täynnä vihaa kapteeniansa kohtaan. Axika oli vain avannut heidän silmänsä näkemään Yatain johtajuuden virheet. He olivat sokeasti vanhoihin auktoriteetisääntöihin tottuneina vain jatkaneet elämäänsä epäkohdista huolimatta. Kaikki muuttuisi nyt!

Yatai, joka oli jälleen valvonut puoli yötä ruorin ääressä, havahtui kannelta kuuluvaan huutoon. Peläten kyseessä olevan tappelun, hän pomppasi vettävaluvana ylös ammesängystään. Hän muutti nopeasti pyrstönsä jaloiksi, pystyäkseen pitämään järjestystä yllä helpommin ja nappaamatta edes takkia päälleen hän ryntäsi kannelle.

Tappelun sijasta häntä odotti kannella raivostunut miehistön joukko. Yatain askel pysähtyi kuin seinään ja hänen aidosti hämmästynyt katseensa kiersi joukkoa. Omahyväisesti virnistelevä Axika laskeutui laatikoltaan ja käveli kapteeninsa eteen. No voi helvetti...., Yatai kirosi.

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Su 19 Elo 2012 - 18:33

Axika

Haltioiden on vaikea tottua olemaan määrättävinä. Se kulkee ylpeässä veressä. Axika ei ollut koskaan pitänyt siitä faktasta että hän ei ollut Merisiili kapteeni, vaan joutui ottamaan käskyjä Yatain kaltaiselta ihmistenrakastajalta. Joku joka kääntää selkänsä omalle kansalleen ja tahraa ylvään verensä alempiarvoisten paapomiseen, ei ollut korkearvoisen aseman arvoinen. Ja siihen vielä se, että Yatai aikoi myydä kallisarvoisen lasti ihmisille? Se on verenpetturuutta jos mikä. Yatai oli valmis julistamaan sodan omaa kansaansa vastaan. Sietäisi päästä hengestään.

Axika katsoi Yataita pitkään virnuillen ja kumartui sitten itseään lyhyemmän merihaltian puoleen.
"Miehistö on puhunut... Sinä et kelpaa enää kapteeniksi, joten minä otan sen paikan. Etpähän pääse enää lietsomaan sotaa ja tahraamaan tämän viattoman miehistön käsiä verellä. Typerä eukko, luulitko että miehistö sulattaisi oikutteluasi pitkäänkin?" Axika kääntyi miehistön puoleen ja nosti kätensä dramaattisesti.

"Me otamme nyt Merisiilin haltuumme!" Miehistö hurrasi ja axika kääntyi jälleen takaisin Yatain puoleen.
"Mutta koska en ole julma, emmekä me todella halua entiselle kapteenillemme mitään pahaa... Me laitamme rouvan arestiin loppumatkan ajaksi." Axikan sanojen painoksi muutama miehistön jäsen tarttui Yataita kainaloiden alta.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Su 19 Elo 2012 - 19:23

"Mitä tämä on!" Yatai huudahti. "En olisi ikinä uskonut tätä sinusta Axika! Vallankaappaus on laiton, ja tiedät sen hyvin!" Miesten tarttuessa Yataihin, hän yritti rimpuilla mutta turhaan. "Minä saan sinut vielä tilille tästä!"

Axika vain hymyili. "Viekää hänet kannen alle", Axika komensi. "Et voi tehdä tätä! Anna minun puhua!" Yatai yritti. Axika pudisti päätään ja virnisti. Hän oli jo niin pitkään halunnut nähdä Yatain näin. Koko hänen arvovaltansa oli riisuttu. Axika olisi halunnut heittää entisen kapteenin laidan yli, mutta merihaltialle moinen ei toisi kovin suurta vahinkoa, eikä haltia voinut ottaa sitä riskiä, että Yatai keksisikin jotain ikävää veteen päästyään "Sinulla ei ole enää tässä laivassa mitään sanomista", haltia virnisti. "Tästä lähtien Merisiilin kapteeni olen minä."

Sivummalla seissyt Eric astui esiin, ja olisi läimäissyt Axikaa tämän kuvankauniille haltiakasvoille, ellei tämä olisi pysäyttänyt miehen iskua nopealla liikkellä. "Senkin Chiman epäsikiö!" hän raivosi nousten puolustamaan kapteeniaan. "Sinulla ei ole mitään oikeutta tällaisiin laittomuuksiin, sietäisit..." Axika hiljensi Erixin tarttumalla tätä tiukasti ranteesta. "Kuules ihmisrääpäle", hän sanoi tyynen rauhallisesti lukiten Ericin katseen omaansa. "Jos todella haluat nousta minua vastaan, niin saat kärsiä seuraukset. Joko suljet suusi ja olet ihan hissukseen tai lennät laidan yli rakkaiden valaidesi sekaan. Miten on?" Raivoa tirisevä Eric laski hitaasti kätensä. "Sinä saat maksaa tästä vielä..." hän sihisi hampaittensa välistä, ja nopeasti kuin kärppä oli Axika läimäissyt tätä poskelle. "Oi, kun käteni lipsahti", hän sanoi mukamas yllättyneenä. "Nyt, palaa ruorille. Yksikin väärä sana, niin olet mennyttä."

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Su 19 Elo 2012 - 19:47

Axika

Eric mulkoili Axikaa pitkään ja selvästi paini sisäisten tunteidensa ja ajatustensa kanssa. Mutta anteeksipyytävän vilkaisun Yataita kohden luotuaan, veti syvään henkeä ja asteli ruorille. Axika kääntyi katsomaan Yataita ja virnisti.
"Kannen alle" Axika toisti lyhyesti ja katseli kuinka miehet raahasivat rimpuilevan merihaltian portaita alas. Se ei olisi voinut mennä paremmin.
"Tuijottelu loppuu nyt. Laiva liikkeelle!" Axika huusi ja miehistö liikkui ripeästi paikoilleen. Ainoa joka jäi paikoilleen oli kauempana kaiteeseen nojaileva matkustaja. Syloshan se kai oli...

Axika asteli hopeahaltian luokse ja sai tältä hyvin välipitämättömän vilkaisun osakseen.
"Pääset edelleen kyydissä Ajimeaan asti. Olet maksanut matkastasi, ja sen lisäksi, olet samaa verta kanssani. Meidän täytyy pitää yhtä tällaisina aikoina, ymmärrät varmasti mitä tarkoitan?" Axika puhui hopeahaltialle hymyillen ja tarkkaili tämän reaktiota. Tämän ilme ei kuitenkaan värähtänytkään.

"Sinun mielipiteesi tai tarkoitusperäsi eivät kuulu minulle. Älä siis vedä minua samaan kelkkaan kanssasi." Sylos poistui Axikan viereltä ja suuntasi askeleensa ruoria pitelevän Ericin luokse. Axika jäi tuijottamaan haltian perään ja tunsi vihansa jälleen kuohahtavan. Eikö tuokaan ääliö haltia tajunnut mikä oli tälle itselleen parasta? Olivatko kaikki ylvästä verta kantavat pettämässä veljensä?
"Kadut vielä jos teet jotain typerää..." Axika mumisi itsekseen ja katsoi Syloksen perään kulmat kurtussa.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Ma 20 Elo 2012 - 16:47

Ericin katse oli tyhjä, ja hänen tavallisesti niin leippoisa asenteensa oli poissa. Hän puristi ruoria rystyset valkoisina. Syloksen noustessa kometosillalle, Eric loi tähän vain lyhyen katseen. "En olisi ikinä uskonu tätä Axikasta", hän mutisi puoliksi itsekseen. "Hän on kyllä aina ollut vahvatahtoinen ja karismaattinen, mutta että hän menisi näin pitkälle", Eric pudisteli päätään. "Olen todella pahoillani että satuit Merisiilin kyytin näin huonoon aikaan. Kukaan ei todellakaan olisi voinut ennustaa tätä. Yatai olisi varmasti..." Eric nielaisi. Hänen katseensa muuttui jälleen lasittuneeksi. Kirotut miekkavalaat ja niiden näkeminen!

Oltuaan hetken hiljaa, hän pudisti päätään uudelleen. "Anteeksi", hän yritti hymyillä. "Nauti toki matkasta. Eihän tällainen pieni häiriö vaikuta matkaanne mitenkään. Jos tuuli nousee jälleen, olemme viikossa perillä Ajimeassa." Eric nosti katseensa purjeisiin, jotka lepattivat löysinä kaiken yllä. Laivaa veivät eteenpäin vain hitaat, mutta tasaiset aironvedot. Vauhti oli hidasta verrattuna kunnon tuulen, jonka saattelemana Merisiili liitäisi aaltojen päällä nopeammin kuin mikään toinen laiva. Lähinnä vain kääntymisen avuksi tarkoitetuista parista airorivistä ei ollut hyötyä pitkillä matkoilla. Nälkäisestä ja tylsistyneestä miehistöstä ei myöskään olisi tehokkaiksi soutajiksi.

"Sekin minua häiritsee", Eric tuumi hiljaa. "Lähdettyämme satamasta Yataihan käski minua tarkistamaan ruokavarastot, kun tekin nousitte laivaan ylimääräisenä", Eric sanoi Sylokselle. "Miten voi siis olla, että ruoka on loppu? Muistan kyllä hyvin laskeneeni, että kaikkea on tarpeeksi. Miksi silti joudumme tyytymään pelkkään kalaan?" mies tuumi. Hän ei halunnut syyttää Axikaa ruokavarojen häivittämisestä lietsoakseen sitten kapinaa nälkäisiin miehistön jäseniin, mutta hän kuitenkin oli varma laskeneensa varastojen riittävyyden vielä viikkojen päähän.

"Kapteenin hytissä on lokikirja, johon merkkasin kaiken, mitä mukana oli, kun lähdimme. Painuisin ruumaan heti itse tarkistamaan ruokavarat, mutta ei minua päästettäisi sinne missä Yatai on..." Eric huokaisi alistuneena. Ennen kaikkea Eric oli tällaisessa tilanteessa huolissaan kapteenistaan. Hänelle olisi täysin yhdentekevää, kuka laivan käsikyvaltaa piti ja minne lasti myytiin, kunhan hänen ystävänsä ja kapteeninsa oli vain kunnossa. Hän tunsi Axikan, eikä ollut ollenkaan varma siitä, mitä tämä vielä keksisi. Hän ei olisi ollenkaan yllättynyt jos Yatai vahingossa löytyisikin kuolleena ruumasta. Miehistö järkyttyisi jos Axika tappaisi heidän enitesen kapteeninsa suoraan, mutta vahingolle kukaan ei voisi mitään. Eric puristi ruoria niin täynnä vihaa, että oli lähelleä, että sen kiiltävä puinen pinta olisi murtunut.

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ma 20 Elo 2012 - 19:57

Sylos Lachryma

Haltia kuunteli hiljaa Ericin sanoja ja tuijotteli kannella marssivaa Axikaa joka selvästi nautti saavutuksestaan.
"Me olemme vähän sellaisia... Ylimielisiä ja aina mielestämme parempia kuin toiset." Sylos myönsi laittaen kätensä puuskaan ja sulki silmänsä puoliksi. Axikan käytös muistutti häntä omastaan vielä muutama vuosi sitten. Ihmiset olivat vain elävää saastaa, joiden olisi pitänyt ymmärtää haltioiden paremmuus ja alistua kohtaloonsa. Mutta nyt enemmän maailmaa kokeneena Sylos katseli tuota käytöstä ärsyyntyneenä.

"Turha tätä nyt on anteeksi pyydellä... Vain Tuanatos saattaa nähdä nämä asiat ennalta, eikä hän niistä meille kerro. Joudumme vain menemään virran mukana ja keksimään itse tiemme ulos siitä." Sylos totesi huokaisten ja katsoi Ericin lasittunutta katsetta. Mies ei selvästikkään ollut tyytyväinen tilanteeseen. Huoli ja viha paistoivat tämän kasvoilta selvästi.

Sylos poimi ponninhännältä karanneen hiussuortuvan sormiinsa ja pyöritteli sitä sormissaan kuunnellen mietteliäänä mitä Eric sanoi ruokavarastoista. Se todella pisti miettimään... Jos Eric oli laskenut että muonaa riittäisi, minne se oli sitten hävinnyt. Kukaan yksittäinen henkilö tällä laivalla ei ole voinut syödä sellaista määrää ruokaa yksin, joten jonnekkinhan sen on täytynyt poistua laivasta...
"Kyllä tämä haiskahtaa... Mutta parempi vain hymyillä nätisti ettei Axikalla napsahda päässä lopullisesti. Minä en ainakaan ui niin hyvin." Sylos totesi ja vilkaisi uudelleen kannella käyskentelevään Axikaihin. Kenties tämän sanat eivät olleetkaan aivan niin totuudenmukaisia kuin olisi voinut uskoa. Sylos ei tiennyt yhäkään kuka tässä nyt oli väärässä ja kuka oikeassa, mutta Ericin sanat painuivat tämän mieleen vahvoina.

Haltia laski kätensä Ericin hartialle ja taputti sitä kevyesti.
"Eiköhän tämä tästä... Sano vain jos voin auttaa jotenkin." Sylos sanoi ja väläytti pienen hymyn Ericille.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Ma 20 Elo 2012 - 21:29

Eric tajusi että Sylos yritti lohduttaa häntä, mutta tähän tilanteeseen tarvittiin muutakin kuin vain selkääntaputusta. Eric ei voinut nyt tehdä muutakuin totella uutta kapteeniaan, ja pitää laivan kurssissa. Kannella puuhasteleva Axika loi aika ajoin mieheen terävän katseen ja tarkasti kompassistaan, että Merisiilin kurssi oli tarkalleen kohti itää. Pienikin virhe, niin tuo saastainen ihminen olisi mennyttä.

Muu miehistö näytti olevan täysin sujut vallanvaihdon kanssa. Muutama heistä kävi vaihtamassa muutaman hämmästyneen sanan Ericin kanssa, mutta muuten kenelläkään ei ollut kummemmin valittamista. Jotenkin ihmeellisesti uusi kapteeni oli löytänyt aikoja sitten huvenneiden ruokavarojen seasta ison laatikollisen kuivattuja hedelmiä, joka sai miehistön innokkaaksi ja Ericin kärttyiseksi. "Jopas jotakin", hän mutisi seurassaan viihtyvälle Sylokselle otsa kurtussa.

Jotain henkilökohtaista Axikalla selvästi oli Ericiä kohtaan, sillä tuntikausiin kukaan ei tullut vapauttamaan häntä ruorista, vaikka väsymys on merenkävijän suurin vihollinen. Aivankuin kiusatakseen miestä lisää, Axika ilmestyi aina aika ajoin heiluttelemaan kompassia miehen edessä. "Pysykkin sitten tarkkaan reitissä", tämä huomautteli, vaikka ruorimiehen tehtävä oli tällaisessa merenkäynnissä lähes olematon. Merisiili ei ollut liikkunut päivän aikana juurikaan. Voimattomana raivosta kihisenä Eric mietti monesti pitäisikö hänen napata itseään hennompaa haltiaa kauluksista ja syöksyä tämän kanssa tyynen pinnan alle. Pääsisipä maailma eroon tuosta Chiman kätyristä.

Vaikka koko miehistö kirosi tuulen tyyneyttä, Ericille se oli Glandaksen lahja. Jokainen hetki, jonka he viettivät paikallaan antoi heille lisää aikaa. Ericillä ei ollut aavistustakaan mitä Axika meinaisi kun laiva saapuisi satamaan. Hän oli varma, että hän menettäisi työnsä. Entä Yatai? Ericin huoli kapteenistaan kasvoi hetki hetkeltä sietämättömämmäksi. Hän ei ollut nähnyt Yataita kertaakaan kannella. Eikö Axika tajunnut, että merihaltian iho kuivuisi olemattomiin jos se ei pääsisi kosketuksiin veden kanssa? Tunti tunnilta Yatain iho rapisisi pois kiduttavan hitaasti....


Axika laskeutui ruuman hämärään. "Tarvitsen allekirjoituksen", hän huikkasi aivan kuin kyseessä olisi maailman arkisin asia. Laatikoiden kiinnipitämiseen tarkoitettuun koukkuun sidottu Yatai ei vastannut. "Kesti hetken aikaa ennenkuin löysin omistuspaperit. En ole ikinä pitänyt sinua kovinkaan järjestelmällisenä haltiana, mutta voisit sentään vähän tarkemmin asetella paperisi", Axika moitti. Yatai tuhahti.
"Ehkä Merisiilin papereita ei ole tarkoitettu kaikkien silmille", Yatai pisti. "Riittä että kapteeni, niiden omista tietää mistä ne löytyvät." Yatai oikein korosti kapteeni-sanaa puhuessaan. Axikaa hänen rehentely-yrityksensä ei hetkauttanut, vaan mies naurahti ja kumartui lähemmäs naista.
"Entinen kapteeni, Yatai, hyvä. Entinen. Totuttele siihen, sillä Merisiili ei tule olemaan enää päivääkään sinun. Tuanatos on oikullinen, joskus elämässä tapahtuu yllättäviäkin käänteitä." Axika laski mukanaan tuoman lyhdyn lähimmän laatikon päälle ja selasi mukanaan tuomiaan papereita. "Eli, kerros nyt, menikö oikein", hän tuumaili. "Merisiilä et omista sinä, vaan herra Chaconas. Näin ollen, kun laiva ostetaan pois häneltä adamantiumlastista saaduilla rahoilla, sinä olisit sen laillisesti oikeutettu kapteeni. Tämähän ei tietenkään käy päinsä. Tarvitsen siis allekirjoituksesi ja sinettisi vahvistamaan tahtosi siirtää kapteenius minulle." Axika ojensi pergamentin Yatain silmien eteen, ja tämä saattoi tuntea siihen valmiiksi upotetun heikon loitsun, jonka avulla voitiin varmistautua siitä, että allekirjoitus ei olisi väärennetty. Yatain tarvitsisi vain lisätä hippunen omaa magiaansa musteen sekaan, ja pergamentti todistaisi luotettavasti hänen tahtonsa.

Yatai tuijotti entistä perämiestään merkitsevästi. "Tarvitseeko minun edes sanoa mitään", hän tuhahti ja nojautui taaksepäin laivan lankkuja vasten. Hänen kuiva ihonsa päästi rusahtavan äänen. Axika kohautti hartijoitaan, tunki pergamentin takkinsa povitaskuun ja istui laatikolle lyhtynsä viereen.
"Sinä et sitten ikinä taida tajuta omaa parastasi", mies huokaisi. "Sinun pitäisi vain myöntää itsellesi että omista ja isäsi unelmista huolimatta sinä et vain sovi kapteeniksi. Ei sinun..." Yatai keskeytti haltian kesken lauseen.
"Etkä sinä tajua omaa parastasi!" nainen huudahti. "Olet saastainen, kirottu petturi, ja vallankaappaus on rikoksista pahin! Kun saavumme Ajimeaan luovutan sinut vartijoille ja pidän huolen että he pieksevät sinut ja ripustavat hirteen, minne kuulut! Valehtelu ja kieroilu on suoraan Chimasta!" Irti köysistään yrittävä Yatai oli raivoissaan, mutta Axika katsoi tätä kevyen huvittuneesti laatikkonsa päältä. "Sinä säälittävä käärmeensikiö! Päästä minut irti niin mottaan kauniit kasvosi ruvelle!"
Axikan vastaus oli kevyt hihitys. "Nohnoh, Yatai hyvä, tuollainen suutahtelu ei ole ollenkaan tapaistasi." Hän selvästi nautti tilanteesta.
"Vähemmästäkin sitä menettää malttinsa", Yatai kiehui. "Minun ihoni alkaa rapista pois, joten päästäisitkö minut veteen", hän yrtti kuulostaa mahdollisimman asialliselta.
"Jotta voisit karata ja luikerrella oman kansasi luo pyytämään apua? Älä unta näe, Yatai rakas", Axika hymyili ja astui lähemmäksi silittääkseen naisen poskea. Tämän iho todella alkoi olla kuiva ja kova kuin kalan suomut.
"Senkin moraaliton paskiainen..." Yatai rimpuili miehen otteesta. Axika naurahti ja istuutui jälleen laatikolleen. "Äläs nyt. Et sinä tuohon kuole. Sitäpaitsi jos siirtäisit Merisiilin minulle..." Yatain murhaava ilme kertoi haltialle, että tämän ei tarvinnut jatkaa lauettaan loppuun. Sensijaan hän hymähti ja nojautui eteenpäin. "Katso ehkä tässä onkin juuri sinun ongelmasi. Tällaisessakin tilanteessa sinä vain ajattelet ihoasi ja sen kuulautta. Olen jo pitkään katsellut sinun touhujasi. Olet itsekäs materialisti. Se on koitunut kapteeninurasi tuhoksi. Oletko lainkaan oikeasti laskenut kuinka suuri osa Merisiilen vähästä tuotosta on mennyt kylkien uudelleentervaamiseen ja takilojen uusimiseen? Milloin viimeksi maksoit ylimääräisiä lisiä miehistöllesi? Niin, milloin? He ovat viikkokausia pois perheittensä luota ja palatessaan kotiin heillä ei ole antaa kuin lämmintä kättä. Ja sillä ei pitkään eletä." Axika piti merkitsevän tauon. "Ehkä näin on parempi. Minä voin olla jumalien lähettämä. Saatan koko miehistösi parempaan elämään ja pelastan tuhansia ja taas tuhansia henkiä estämällä sodanlietsontasi. Älä siis muistele minua pahalla, kun kaikki on ohi."

Axika nousi seisomaan, kun Yatai ei vastannut. Merihaltia tuijotti eteensä mitäännäkemättömin silmin, täysin lamaantuneena. Oliko tämä todella se, mitä hänestä ajateltiin? Laiva oli tärkeää pitää kunnossa, sillä ilman sitä kaikilla näillä miehillä ei olisi tätä pientäkään elinkeinoa. Ajat olivat kovat ja kauppatoiminta oli tuonut tappiota. Miksei kukaan ollut sanonut naiselle mitään?

Axika oli tyytyväinen nähdessään Yatai viimeinkin hiljaa. Hän selvästi nautti tilanteesta. "Minun ja uuden elämäni välissä on enää vain yksi asia..." haltia virnisti ja taputti takkinsa taskua. "Mutta meillä on tässä vielä ainakin viikko aikaa päästä yhteisymmärrykseen ennen Ajimeaan saapumista. Sinä tosin et taida kestää sinne saakka", hän virnisti. Yatain silmissä välähti jotain, mikä olisi voinut olla pelkoa. "Axika..." hän pyysi, mutta haltia nousi seisomaan napaten lyhdyn mukaansa. "Ei. Armoa ei heru. Et nää pisaraakaan vettä ennenkuin minulla on allekirjoitukseni", hän tuhahti ja pujotteli laatikoiden välistä ylemmälle kannelle jättäen Yatain pimeyteen.


Viimeinen muokkaaja, Kalmankukka pvm Su 9 Syys 2012 - 21:47, muokattu 1 kertaa

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ma 20 Elo 2012 - 21:56

Sylos Lachryma

Sylos vietti paljon aikaa vain seuraillen Axikan puuhia ja kuunnellen miehistön keskusteluja. Ericille puhumaan tulleet miehistönjäsenet ja heidän innostuneisuutensa kapteenin löytämiin kuivattuihin hedelmiin kasvatti haltian mielessä vellovaa epäilystä. Vaikka tämän laivan kohtalo ja tapahtumat eivät koskettaneet sylosta pätkääkään, hän ei voinut sietää juonittelevaa haltiaa. Sylos muisti kodistaan sen, kuinka valehtelevat ja juonittelevat haltiat ajettiin kujille. Sellainen käytös ei ollut ylväälle olennolle suvaittavaa. Sylos nojasi komentosillan kaiteeseen ja katseli kannelle kulmat kurtussa. Oli jo täysin selvää että Axika ei pelannut tätä peliä puhtaasti, mutta uskoisiko muu miehistö sitä? Tuskinpa...

Sylos katsoi ruumasta palaavaa Axikaita aina siihen asti kun tämä sulkeutui kapteenin hyttiin uudelleen. Metsähaltia tuntui viihtyvän siellä. Sylos suoristautui ja asteli Ericin viereen.
"Valehteleva haltia on kansani keskuudessa myrkkyä. Hävettää tuollainen sika sukupuussani." Sylos suki pitkiä hiuksiaan ja kurtisteli kulmiaan edelleen. Niin ikävältä ja raivostuttavalta kuin tämä tilanne hänestä tuntuikin, hän ei ollut varma mitä voisi tehdä. Sylos vilkaisi Ericiä joka kuuliaisesti piti laivan kurssin oikeana. Tuulen uupuminen osti Yataille enemmän aika... Sylos nosti katseensa taivaalle ja pyysi mielessään Glandasia pitämään tuulet itsellään vielä jonkin aikaa.

"Haluan jutella Yatain kanssa... " Sylos sanoi lopulta Ericille ja jäämättä odottamaan vastausta, Sylos asteli portaat alas kannelle, ja pitkin harppauksin asteli ruumaan johtaville portaille. Portaikon viereen oli jätetty lyhty ruumassakävijöitä varten, ja Sylos poimi lyhdyn mukaansa ja asteli ruumaan. Haltia joutui pujottelemaan laatikoiden lomitse syvälle ruuman perälle ennenkuin löysi Yatain. Merihaltia oli kovin nuutuneen näköinen, ei ollenkaan oma eloisa itsensä. Axika saisi sätkyn jos tietäisi Syloksen olevan täällä...
" Mikä on vointi?" Sylos kysyi hiljaisella äänellä ja laski lyhdyn ruuman pohjalle. Haltia istahti laatikon päälle ja katsoi Yataita hiljaa. Tämän iho näytti kuivuneen todella pahasti...
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Ma 20 Elo 2012 - 22:12

Uusi valonpilkahdus kertoi Yataille, että hän ei ollut yksin. Nainen ei pahemmin välittänyt seurasta, mutta ei päässyt minnekkään piiloonkaan. Nähdessään Syloksen Yatai ei ollut lainkaan yllättynyt, tämä oli ainoa, kuka kulki laatikoiden välissä epävarmasti. Yataita hävetti oma tilansa, joten hän olisi toivonut, että Sylos ei olisi tullut.

Yatai rykäisi. "Ei mitään ihmeellistä. Ihan kunnossa minä olen, kiitos kysymästä", hän hymyili vienosti. "Mitä nyt hieman tylsää. Olen laskenut sata kertaa, että näissä laatikoissa näyttää olevan 13 naulaa per sivu. Pari laatikkoa on myös jäänyt sitomatta kiinni. Pitää muistaa varmistaa ne, jos tulee myrsky. Kuivattuja luumujakin sain. Axika oli muka löytänyt jonkun muun tavaran sekaan hautautuneen laatikon", hän jutteli liioitellun hilpeästi. Ei tarvinnut olla psykologi huomatakseen että nainen peitteli ärtymystään ja turhautumistaan.

"Miten Eric? Hengissä vielä?" Yatai kysyi. Koko miehistöstä Eric oli se, keneen nainen luotti eniten. Hän oli vahvatahtoinen mies, Yatai pelkäsi että liiankin vahvatahtoinen. Jos joku uhkasi lentää laidan yli, niin se olisi varmasti Eric. He eivät Axikan kanssa olleet koskaan tulleet oikein toimeen.

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ma 20 Elo 2012 - 22:27

Sylos Lachryma

"Sinnittelee... On kovin huolissaan sinusta. Axika kiusaa tahallaan kun tietää ettei Eric ole kovin innostunut tästä vallanvaihdosta..." Sylos totesi ja katseli ympärilleen ruumassa. Laatikoita laatikoiden perään, kuka sitä nyt osaisi kerto mitä on missäkin...
"Kuitenkin... Axika on puhunut sinusta paljon juttuja miehistölle..." Sylos sanoi ja räpläsi hiuksiaan sulkien silmänsä. Yatai oli selvästi ärtynyt tilanteesta joten Sylos epäili Yatain halua puhua tästä asiasta. Kuitenkin Sylos halusi saada tietää tilanteen oikean laidan.

"Minua ei oikeastaan kiinnosta mikään sota lätinä, joten se mitä ajattelit lastillasi tehdä, on oma asiasi. Bisnes on bisnestä, piste. Enkä myöskään usko että Axika olisi millään tavalla rehellinen. Eric kertoi varmistaneensa muonavarojen riittävyyden, ja hän vaikuttaa olevan pätevä näissä asioissa, joten jotain niille ruokatarvikkeille on käynyt. Eikä Axikan sattumalta löytynyt hedelmälaatikko kuullosta kovin uskottavalta..." Sylos kertaili oikeastaan omia ajatuksiaan, ja Yatai joutui vain olemaan kuuntelijana tässä tilanteessa. Sylos katsoi Yataita pitkään ja huokaisi sitten.
"Saatan kuullostaa loukkaavalta, mutta älä ota sitä niin... Mutta onko miehistölläsi todella aihetta epäillä sinua?" Sylos kysyi katsoen tiiviisti Yatain silmiin.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Ma 20 Elo 2012 - 22:36

Yatai huokaisi. "En oikeastaan tiedä. Axika kävi täällä ja... sanoi minua itsekkääksi sodanlietsojaksi, joka ei pidä edes omistaan huolta", hän sanoi hiljaa. "Tässä tilanteessa on hieman hankalaa löytää itsevarmuutta. Koko miehistöni, kaikki alaiseni joiden kanssa olet viettänyt kuukausia, vuosia, ovat nousseet minua vastaan. Eikö se kerro jotain?" Hämärässä ruumassa ei ollut oikein mitään muuta minne katsoa, paitsi valoon ja Sylokseen. Yatai olisi kaikkein mieluiten vain ollut yksin, mutta toisaalta, olihan Sylos toinen niistä kahdesta matkustajasta, jotka eivät olleet nousseet kapteeniaan vastaan. Tai eihän Yatai asian todellista laitaa tiennyt. Yhtä hyvin Axika olisi voinut pyytää Sylosta puhumaan hänelle järkeä.

"Kun oikein mietin", Yatai tuumi. "En oikeastaan nää mitään suurempaa kapinan aihetta. On totta etten ehkä ole maksanut miehistölle paljoa, mutta rahaa ei yksinkertaisesti ole ollut. Olen tehnyt parhaani."

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ti 21 Elo 2012 - 11:18

Sylos Lachryma

"Suuria massoja on helppo manipuloida. Kun muutamalle saa istutettua epäilyn siemenen, on vain ajan kysymys kunnes kaikki ovat asiasta samaa mieltä. Pohjimmiltamme olemme kaikki laumaeläimiä." Sylos kohautti olkiaan. Hän vähät välitti siitä mitä mieltä yleisesti oltiin, koska jokaisen tulisi osata käyttää omia aivojaan. Olihan hänkin oppinut yhtä sun toista ja alkanut jopa pitää ihmisistä.

Sylos kuunteli kuinka Yatai lopulta sanoi ettei ymmärtänyt kapinan todellista syytä. Jos rahaa ei ole ollut enempää, mistä sitä muka lisää ilmestyisi? Ketään ei voi syyttää yrittämisestä. Haltia nyökkäsi kevyesti.
"Minun alkaa olla entistä vaikeampi uskoa että Axikan puheet mistään olisivat totta... Hänen kaltaisensa puhuvat emot syömään poikasensa jos tarve vaatii. " Sylos pudisteli päätään ja haroi hiuksiaan. Hänestä alkoi todella tuntua siltä että axika ansaitsi kunnon löylytyksen. Hän jos kuka tässä on oman kansansa petturi käyttäytyessään ahneesti ja epärehellisesti.
"Voinko minä tehdä jotain? Sinä et sattuneesta syystä voi tehdä nyt juurikaan, ja Eric on muutenkin tarpeeksi heikoilla jäillä... Mutta ehkä minä voin auttaa?" Sylos ehdotti Yataille ja kohotti kulmiaan. Voisihan se olla että mitään ei ollut tehtävissä, tai että Yatai ei kokenut hänen apuaan tarpeelliseksi. Mutta ainakin hän oliu halukas auttamaan jos joku vain hänen apunsa kelpuuttaisi.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Ti 21 Elo 2012 - 11:39

"Olen miettinyt", Yatai mutisi hiljaa. "Koko hommahan sai alkunsa tästä kirotusta lastista. Joten jos vain pääsisimme siitä eroon, niin Axikan lupauksilta menisi pohja. Hän ei voisi maksaa miehistölle pennin hyrrää enempää kuin minäkään." Ajatus lastin tuhoamisesta ei tuntunut houkuttelevalta. Silloin Yatai itse jäisi Ajimealle velkaa koko suuren summan, ja velkataakka senkun pahenisi. Hän ei kuitenkaan voisi jättää Merisiiliä Axikan käsiin. Hän oli valmis tekemään mitä vain.

"Tämä saattaa kuulostaa aika typerältä idealta, enkä vaadi sinua tekemään mitään. Kapteenin hytissä, kirjoituspöydän laatkossa on pieni koru. Tunnistat sen kyllä sen magiajäljestä. Siinä on pieni parantamisloitsu, mutta se ei nyt ole tärkeää", Yatai kuvaili. Hän vilkuisi Syloksen taakse varmistuakseen siitä, että he olivat varmasti kaksin. "Sitten kannella, jokaisen maston juurella laatikossa on kirves. Masto täytyy katkaista, jos se jostain syystä kaatuu, tiedäthän", Yatai varmisti. Hän oli hetken hiljaa ja mietti. "Adamantium on yhtä kantta ylempänä, suoraan meidän yläpuolellamme, juuri ja juuri vesirajalla. Tarikista Tarkka sijaintimme Axikalta, tunge se koru toiseen laatikoista, ja hakka reikä laivan kylkeen. Laatikot veteen ja Axikan valta on mennyttä." Yatai katseli Syloksen ilmettä. "Ei Merisiili uppoa. Alin kansi, eli tämä saattaa täyttyä vedellä, mutta pumppaamalla laiva saadaan pidettyä pinnalla. Minä olen toki ainoa, kuka voi paikata reiän ulkopuolelta, joten miehistön on joka tapauksessa pakko kääntyä minun puoleeni."

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ti 21 Elo 2012 - 11:51

Sylos Lachryma

Haltia mietti Yatain suunnitelmaa kulmat kurtussa. Siis koru kapteenin hytistä, kirves maston luota laatikosta. Kerrosta ylemmäs tästä, koru laatikkoon, reikä laivaan ja laatikot ulos. Kuullosti yksinkertaiselta kun sitä näin ajatteli... Mutta...
"Kuullostaa hyvältä... Ymmärrän mitä ajat takaa, mutta... Kaksi kysymystä: Ensinnäkin, kuinka pääsen hakemaan sen korusi? Axika ei ole suoranaisesti rakastunut minuun. Ja sitten toiseksi: Paljonko ne laatikot painavat? Tiedän että näytän vahalta kuin härkä, mutta nämä lihakset eivät ole niin kovin vahvat." Sylos sanoi äänensä täynnä sarkasmia.

"Muuten kuullostaa oikein hyvältä. Jos Axika ei voikkaan maksaa, miksi miehistösi häntä seuraisi. Ärsyttävä jätkähän se on." Sylos sanoi olkiaan kohauttaen ja kiristi nahkahihnaa joka piti vaaleat hiukset kiinni. Sylosta kyllä arvelutti myös se, kuinka paljon melua kyljen rikkominen pitäisi... Jos joku yllättäisi hänet hakkaamassa reikää kylkeen, homma loppuisi lyhyeen ja haltia saisi uida loppumatkan... Mutta hätä keinot keksii eikös niin.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Ti 21 Elo 2012 - 12:03

Yatai kohautti olkiaan. "En minä tiedä", hän mutisi. "Kenties tämä on huono suunnitelma.... Eric voisi auttaa sinua, mutta Axika pitää häntä visusti silmällä. En keksi muutakaan, kuin että toinen teistä harhauttaa Axikaa samalla, kun toinen hoitaa lastin mereen. Ei se korukaan ole tärkeä..." Yatai huokaisi. Pientä heikkoa magiajälkeä seuraamalla hänellä tosin olisi edes pieni mahdollisuus löytää laatikot meren pohjasta... ehkä.

"Kai minä ajattelen liian vaikeita. Jos pyytäisin Ericiä viemään Axikan mukanaan pinnan alle, hnä varmasti suostuisi ja homma olisi sillä ratkaistu..." Yatai huokaisi uudelleen, mutta jähmettyi nopeasti paikoilleen. Jokainen liike raastoi hänen kuivaa ihoaan.

"Minusta ei taida olla tämän enempää apua", hän sanoi. "Juttele Ericin kanssa, hän on muutenkin varmasti iloinen kuullessaan että hänen kapteeninsa on tarpeeksi kunnossa käskyttämään."

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ti 21 Elo 2012 - 12:12

Sylos Lachryma

Sylos nyökkäsi kevyesti ja nousi jaloilleen. Haltia venytteli nopeasti ja poimi lyhdyn lattialta.
"Kyllä me tämä jotenkin hoidetaan." Sylos sanoi väläyttäen hymyn ja lähti pujottelemaan takaisin kannelle johtaville portaille. Matkalla haltia löi jalkansa johonkin laatkkoon ja kirosi itsekseen. Järjestelisivät nämä edes kunnolla...

Sylos jätti lyhdyn portaiden juureen ja nousi kannelle. Suolainen meren tuoksu oli ihan mukavaa vaihtelua kannen alla olevalle ummehtuneelle ilmalle. Sylos veti ilmaa keuhkoihinsa ja seisoskeli nauttien raikkaasta ilmasta. Haltia harppoi komentosillalla olevan Ericin luokse ja seisahtui tämän viereen.
" Yatailla on suunnitelma... Mutta siinä on muutama epäkohta joihin tarvitsen apuasi." Sylos sanoi ja väläytti Ericille vinon hymyn. Eiköhän mies tuosta ilahdu kun kapteeni ei ole vajonnut epätoivoon.

"Ensinnäkin... Minun on päästävä kapteenin hyttiin. Mielummin niin ettei Axika huomaa sitä, ja sen lisäksi, tarvitsen siellä hieman aikaa. Ei ole hyvä jos Axika huomaa minut kun tulen ulos." Sylos hieroi leukkaansa sormenpäillään ja sulki silmänsä puoliksi. Ehkä he Ericin kanssa kaksistaan keksisivät jonkin keinon.
"Ja toiseksi... tarvitsen työntöapua, mutta palataan siihen myöhemmin... Oletko halukas auttamaan?" Sylos kysyi katsellen Ericiä silmiin.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Ti 21 Elo 2012 - 12:26

Ensimmäiset uutiset Yataista palauttivat tutun vanhan tuikkeen miehen silmiin. Hän selvästi ryhdstäytyi ruorin ääressä. Kyllä hän oli tämän Yataista uskonut, se nainen ei ikinä jättäisi omiaan pulaan!

Eric nyökkäsi. "Selvä. Minulle ei ole mitään ongelmaa pitää Axikaa hetkenaikaa poissa. En tietenkään voi luvata sinulle loputtomasti aikaa, mutta eiköhän tämä tästä..." samantien Eric kumartui ruorin taakse, ja hänen sormensa löysyttivät peräsimeen vievän vaijerin mutterin. Vaijerin irrotessa peräsin kääntyi holtittomasti sivulle, joka käänsi koko laivan terävästi paapuuriin. Laivan mukana kääntyi myös masto, ja pitkästä aikaa puhaltava kevyt tuulenvire tarttui purjeeseen puhaltaen sitä raskaasti suoraan sivulta niin, että koko laiva kallistui jyrkästi. Yhtäkkinen liike sai irtotavarat kannella liukumaan, ja miehistön jäsenien tarravan nopeasti siihen, mistä kiinni sai.

Axika jätti kapteenin hytin ja oli hetkessä komentosillalla. "Mitä Chiman nimeen täällä tapahtuu!", hän huusi ja tönäisi muka hämmästyneen Ericin pois ruorin edestä. Huomatessaan, ettei ohjaus totellut, vaan laiva jatkoi pyörimistä, hän kääntyi Ericin puoleen. "Teit kyllä vihoviimeisen tempun", Axika kirosi ja kiinnitti huomionsa ohjausvaijerriin. Irtihän se oli, mistään muusta tällainen ei voinut johtua. "Purjeet ylös!" hän komensi. Laivan kallistuminen olisi saatava loppumaan. Ayselin kiitos, että tuuli ei ollut tämän kovempi, muuten Merisiili olisi voinut hörpätä vettä. Painavan lastin takia Merisiili ui aina syvällä.

Tämän enempää aikaa en voi hankkia, Eric tuumaili. Axikalla olisi hetken aikaa kädet täynnä työtä laivan kurssin tasapainottamisessa. Kun Merisiili olisi taas tasapainossa, voi Eric vain toivoa, että Axika ei ollut vielä saanut hänestä tarpeekseen...

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Ti 21 Elo 2012 - 19:32

Sylos Lachryma

Kun laiva alkoi kallistua, haltia tarrasi tiukasti kiinni kaiteeseen ja meinasi huutaa Ericille että mitä ihmettä se oikein puuhasi, mutta Axikan rynnätessä ulos hytistä, Sylos tiesi ettei tässä nyt ollut aikaa valittaa siitä ettei Eric antanut mitään varoitusta. Mutta silti... Ehkä Syloksen olisi kuitenkin tarvinnut tietää mitä tuleman piti, ei häntä tarvinnut yllättää vaan Axikan. Haltia ponnisti kuitenki kaiteen ylitse ja pudottautui suoraan kapteenin hytin oven eteen, ja luikahti sisään nopeasti kuin kärppä.

Kapteenin hyttissä oli tilaa, ja Sylos jäi hetkeksi tuijottamaan kylpyammetta joka oli hytin seinän vieressä. Yatain todennäköisesti. Merihaltiat siis nukkuivat vedessä... Sylos kohotti kulmiaan itsekseen. Miksi hän edes oli kuvitellut että merihaltia nukkuisi sängyssä. Ääliö. Sylos ravisteli päätään ja kompuroi kallistuvassa laivassa kapteenin pöydän luokse. Laatikko... Sylos avasi pöydän kannen alla olevan vetolaatikon ja löysi itsensä tuijottamasta nahkanauhaan sidottua sinistä kiveä. Sen ympärillä oleva jälki viesti heikosta loitsusta, joten Sylos nosti sen tunikansa sisään.Tämä nyt olikin helppo löytää.. Laiva kallistui äkisti uudelleen ja Sylos horjahti liikevoimasta. Haltia tarttui pöydänreunaan saadakseen tukea jostakin, ja tunsi samalla kipua kädessään.

Sylos katsoi kättään ja tajusi samantien saaneensa haavan kämmeneensä pöydällä olleesta kirjeveitsestä. Sylos puristi kätensä nyrkkiin ja kirosi. Punaiset pisarat kirjailivat nyt niin pöytää sekä veistä. Veitsen Sylos heitti laatikkoon jossa koru oli ollut ja paiskasi laatikon kiinni. Pöydälle valuneet pisarat haltia pyyhkäisi hihaansa ja asteli nopeasti ulos hytistä. Axikai oli komentosillalla ja räyhäsi parasta aikaa Ericille siitä kuinka hyödytön tämä oli. Sylos vilkaisi näitä kohden vain nopesti, astellen maston juurella olevan laatikon päälle istumaan. Hän puristi vuotavaa kättään nyrkkiin, pitäen sen siten että haava ei näkynyt muille. Sylos jäi istumaan laatikon päälle ja odotti että Axikai marssi alas komentosillalta ja palasi hyttiinsä. Sylos katsoi Ericiä, ja odotti että tämä kääntyi katsomaan häntä, näyttäen sitten vain pienellä liikkeellä tälle että tämän olisi tultava alas.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Pe 24 Elo 2012 - 12:52

Axika oli nopeasti tilanteen tasalla. Purjeiden noustua ylös, loppui laivan kallistuminen, ja peräsimen suoristamisen jälkeen Merisiilin tila oli jälleen vakaa. Axika komensi nopeasti lähimmän miehistön jäsenen korjaamaan irronneen vaijerin. Hänen katseensa tihkui myrkkyä hänen kääntyessään viimein Ericin puoleen. "Katsokkin että tämä ei tule toistumaan, sai olla viimeinen kerta..." Eric oli varma, että hatia heittäisi tämän laidan yli hetimmiten, mutta hänen onnekseen Axika kulki ryntäsi hänen ohitseen ja katosi takaisin hyttiinsä, minkä rauhasta oli joutunut olemaan liian kauan pois.

Eric huokaisi, ja laskeutui hitaasti Syloksen luokse. "Toivottavasti Yatai tietää mitä tekee..." hän murahti. "Axika ei jaksa minua kauaa." Hän tiesi, että vaara ei ollut vielä ohi. Eric vilkaisi Syloksen kättä, jonka sormienvälistä putosi kannelle muutama veripisara. "Onnistuiko?" hän kysyi. "Entä nyt? Mitä Yatai suunnittelee?"

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Pe 24 Elo 2012 - 18:54

Sylos Lachryma

Haltia nyökkäsi hiljaa ja katsoi ympärilleen pikaisesti, ja nousi sitten laatikon päältä avaten sen. Kirves oli laatikossa aivan niinkuin Yatai oli sanonut. Sylos nosti kirveen laatikosta ja punnitsi sitä kädessään.
- Nyt me menemme kannen alle.. Teemme kylkeen reijän, ja pudotamme Adamantium laatikot mereen. Yatai sanoi sen olevan ainoa keino vetää matto Axikain jalkojen alta. Ja meiltä loppuu aika. Sylos näytti vuotavaa kättään Ericille ja kurtisti kulmiaan.
- Heti kun Axika avaa lipastonsa, hän arvaa että jotain on tekeillä. Ja koska kaikki muut paitsi sinä ja minä uskovat Axikaa, ei ole paljon epäiltäviä. Sylos puristi kätensä takaisin nyrkkiin ja nyökkäsi portaita kohden.
- En tiedä paljon laatikot painavat, tai kuinka paljon lähtee melua kun teemme reijän kylkeen, joten tarvitsen apuasi. Tässä kropassa lihakset ovat vain näöltä.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Pe 24 Elo 2012 - 19:08

Syloksen kaivaessa kirveen esille, Ericin silmät laajenivat hämmästyksestä. "Antoiko Yatai käskyn upottaa oma laivansa?" hän sanoi epäuskoisena. Heti päästettyään sanat suustaan, hän kuitenkin tajusi, että Yatai oli kyllä valmis tekemään mitä tahansa oikeuden puolesta. Merisiili kuului hänelle, eikä Axikan valheellinen vallankaappaus olisi pysäytettävä keinolla millä hyvällä.

"Meidän lienee parasta ryhtyä hommiin saman tien", Eric tuumi. "Axika viskaisi minut muutenkin mereen heti kun kiireiltään kerkisi, joten salamyhkäisyydestä ei taida nyt olla apua", hän sanoi ja tarkistaen nopeasti, että kukaan ei tuijottanut suoraan juuri häntä, hän laskeutui ruumaan Syloksen kanssa.

Adamantiumlaatikot löytyivät Merisiilen keulasta, toiselta kannelta. "Tästä voi tulla suttuista", eric sanoi. "Jos jäät tänne, et varmasti pysy kuivana. Samoin, jos koko homma menee pieleen, saat sanoa hyvästit elämällesi. Jos siis haluat perääntyä, nyt on viimeinen hetki." Tämän sanottuaan hän nappasi päättväisesti kirveen Sylokselta ja mittaili laivan kylkeä katseellaan. Heti ensimmäinen isku ihmisen vahvoista käsivarsista, toi aallot näkyviin.

Yatai kuuli räsähdyksen ylempää kannelta ja virnisti.

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Pe 24 Elo 2012 - 19:18

Sylos Lachryma

"Minun aikani tässä maailmassa vähenee koko ajan joka tapauksessa, joten jos nyt on aikani lähteä, niin olkoon." Sylos katseli paikoillaan kun Eric heilautti kirvestä ja laudat antoivat periksi terän alla. Haltia jaksoi aina olla yhtä ihmeissään ihmisten voimasta.

Siinä missä haltiat voittivat ihmisen notkeudessa ja nopeudessa, ihmiset puskivat läpi vain raa'alla voimalla. Vaikka se edelleen tuntui syloksesta niin kovin alkukantaiselta ja brutaalilta, hän ei voinut olla tuntematta tietynlaista kaipausta. Vaikka hän käyttäisi koko pitkän ikänsä lihasten harjoittamiseen ja vahvistaisi itseään, hän ei koskaan voisi edes kuvitella itselleen samanlaista voimaa. Lyönti lyönniltä aukko kyljessä kasvoi, ja laudan kappaleita alkoi olla niin ruumassa kuin vedessäkin. Kun Erik oli keskittynyt kyljen rei'ittämiseen, sylos kampesi toisen laatikoista auki ja viskasi korun sen sisään, ja veti kannen takaisin kiinni. Ainakin se oli nyt tehty loppuun asti.

Haltia puristi loukkaantunutta kättään edelleen nyrkissä. Se vihloi ikävästi, mutta verenvuoto oli alkanut tyrehtyä. Kannelta kuului huuto, ja juoksuaskeleita.
"Aika loppuu, mahtuvatko laatikot jo läpi?"
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Pe 24 Elo 2012 - 19:27

Vesiraja tuli nopeasti esille syntyneestä aukosta, ja sisään loiskahti ensimmäinen aalto, joka kasteli Ericin läpimäräksi. Mies ei tästä välittänyt, vaan tuhosi laivan kylkeä sen minkä kerkesi. Lähestyvät askeleet ja huudot kertoivat siitä, että heidät oli huomattu.

"Auta vähän, suippokorva!" Eric huudahti. Nopeasti hän siirtyi ensimmäisen laatikon taakse, ja yhdellä työnnöllä se oli molskahtanut aukosta veteen. Laudan upotessa pinnan alle näkymättömiin, saavutti pari miehistön jäseniä vandaalit.

"Eric, mitä Chiman kautta sinä teet!" puhuja oli tumma ihmismies, joka tönäisi Ericin aukon luota pois. Uusi aalto puski laivan kyljestä sisään ja kasteli koko joukon ja puolet kannesta. "Älä sinä tule tähän väliin nyt!" Eric kurotti nostamaan kirveen takaisin käteensä. "Aion palauttaa Merisiilen oikealle kapteenilleen, enkä anna minkään estää sitä!" hänen ilmeensä kertoi, että hän oli tosisaan. Eric vaikka tahraisi kätensä vereen, mutta Axikan vallan alle hän ei taipuisi.

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja PoisonBubble lähetetty Pe 24 Elo 2012 - 19:45

Sylos Lachryma

Haltian hiukset olivat kastuneet läpimäriksi vaatteista puhumattakaan. Ensimmäinen laatikko oli helppo työntää kahden voimin ulos aukosta, ja se upposi samantien. Upposi kuin kivi, niinhän ihmiset sen sanoivat. Mutta paikalle saapuneet meihistön jäsenet eivät kyllä helpottaneet tilannetta. Sylos kirosi itsekseen uuden aallon tulvahtaessa sisään. Mutta viimeinenkin laatikko oli saatava mereen.
"Väistykää..." Syslos sihahti vetäen tikarinsa saappaan varressa. Se oli ainoa terä jota hän oli pitänyt koko matkan ajan mukanaan, mutta lyhyt tikari ei ollut omiaan tällaisissa. Miekka tai edes jousi olisi palvellut tarkoitustaan juuri nyt, mutta edelleen ne siellä kapyysissa lojuivat.

Sylos puristi tikarin kahvaa tiukemmin ja syöksähti toisen miehen kimppuun. Hän ei halunnut vuodattaa näiden ihmisten verta, mutta tiesi Ericin olevan valmis siihen. Sylos kumartui nyrkin huitasun alta ja iski tikarin kahvan miehen kylkeen, luikahtaen pian pois alta. Mustema siitä varmasti tuli, mutta mies vaikutti vain entistä kärttyisemmältä. Ihan turha haltian oli yrittää uhitella hammas tikkunsa kanssa. Jos hän ei käyttäisi tikariaan kuten sitä on tarkoitettu, hän jäisi alakynteen.
avatar
PoisonBubble
Univaras

Viestien lukumäärä : 321
Join date : 12.08.2012
Ikä : 24
Paikkakunta : Kotka

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Kalmankukka lähetetty Ti 28 Elo 2012 - 18:17

Hetken aikaa kestävä pattitilanne nosti tunnelman hyytäväksi. Miehistön jäsenet tiesivät olevansa oikeuden puolella, sillä he tottelivat kapteeniaan, ja Eric tiesi olevansa oikeassa, sillä hän ei antautunut laittomuuksille. Eric ei ollut koskaan ollut kollegoidensa joukossa mitenkään hintelä, ja kirves käsissään, ja silmät raivosta hohtaen hän oli varsin pelottava näky.

Syloksen tökkäämä mies puhui ensin. Hän piteli haavaa kädellään ja ähisi. "Eric kai sinä tajuat, että Axika tappaa sinut..." hän ei ehtinyt lopettaa lausettaan. "Minä en välitä!" Eric huusi. "Olen valmis vaikka kuolemaan oikean kapteenini puolesta. Axika on vain sekoittanut koko miehistön pään. Hän on valehtelija! Hän väittää olevansa oikeuden puolella, muta kuka rehellinen mies kaappaa laivan laittomin keinoin!" Ericin päättäväisyys sai aikaan hiljaisuudeen. Laivaansa puolustaneet miehistön jäsenet eivät olleet enää niin varmoja mitä tehdä. Eric käytti tilanteen taitavasti hyödykseen. "En tarvitse muuta kuin muutaman apukäsiparin viimeisen laatikoin heivaamisessa mereen. Sitten tämä kaikki on ohi. Yatai nousee takaisin valtaan, ja kaikki on kuin ennenkin."

Herättäkseen luottamusta ja kannustaakseen tekoihin Eric siirtyi laatikon taakse ja työnsi. "Auttakaa!", hän komensi perämiehen auktoriteetilla. Hitaasti kaksi muutakin käsiparia tarttui laatikon reunoihin ja työnsi. Puu rahisi puuta vasten, ja pian ruuma keventyi laatikon kadotessa meren syviin syövereihin. "Sinne meni meidän palkkamme. Eipähän saa Barcel sotatarvikkeitaan."

Veden pulputessa sisään aalto kerrallaan, Eric kääntyi Syloksen puoleen. "Entä nyt? Mitä Yatain suunnitelma sanoo nyt? Hänet on kai vapautettava."

_________________
"Mustan lammen rannalla kasvoi kaunis kalpea kukka..."
Ongelmia tai epäselvyyksiä? Ota yhteyttä!

Yatai Myrskynsilmä, Kenraali Xian, Kalris Eldoughen, Poci, Lilium
avatar
Kalmankukka
Gamemaster

Viestien lukumäärä : 595
Join date : 20.03.2010
Ikä : 25
Paikkakunta : Turku

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Vs: Houkutteleva Lasti

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Sivu 2 / 3 Edellinen  1, 2, 3  Seuraava

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa